Vasikoiden pitopaikkoihin panostaminen tuo hyvinvointia ja säästöä

Vasikoiden olosuhteisiin panostamalla varmistetaan suomalaisen maidontuotannon jatkuminen kilpailukykyisenä ja turvataan terveet lähtökohdat myös kasvavalle lihanaudalle. Vasikoiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavat oleellisesti vasikalle tarjottava ravinto ja hyvä hoito, mutta myös vasikkalan olosuhteet. Olosuhteisiin kuuluvat ilmastoinnin säätö, ilman liikenopeus, lämpötila, kosteus, kaasut, pöly, melu ja valaistus. Siinä missä hyvälaatuinen ja tarpeeksi suuri annos ternimaitoa heti syntymän jälkeen antaa vasikalle immuniteetin, hyvät olosuhteet tukevat vasikan terveenä pysymistä.

Vasikka saa ensimmäisen kosketuksensa ympäristöön poikimatilanteessa. Poikimisympäristön tulisi olla hyvin ilmastoitu, kuivitettu, puhdas ja tilava. Vasikka pitäisi siirtää ensimmäisiksi viikoiksi puhtaaseen ja desinfioituun yksittäiskarsinaan ja sieltä ryhmäkarsinaan viimeistään kahdeksan viikon ikäisenä. Vasikoiden ryhmäkoko on hyvä pitää tarpeeksi pienenä, ja onkin tutkittu, että vasikat sopeutuvat parhaiten 6–9 vasikan ryhmiin. Liian suuret ryhmäkoot lisäävät tautipainetta. Sopivan ryhmäkoon lisäksi vasikat tarvitsevat tarpeeksi makuutilaa. Tilan on oltava hyvin kuivitettu ja pintojen helposti puhdistettavat.

Tutkimuksissa suositellaan, että alle kahden kuukauden ikäinen vasikka tulisi kasvattaa täysin erillisessä ilmatilassa, koska vanhemmista eläimistä peräisin olevat ilmavälitteiset infektionaiheuttajat altistavat vasikoita sairauksille. Monella maitotilalla vasikat kuitenkin vielä kasvavat lehmien kanssa samassa tilassa. Vasikoiden vaatimat olosuhteet eivät myöskään täysin vastaa olosuhteita, joissa aikuisia nautoja pidetään. Esimerkiksi aikuisen naudan sisälämpötilan optimi on 5–15 astetta, kun taas pienelle vasikalle paras sisälämpötila on 15–25 astetta.

Sisäilman laadulla on suuri vaikutus varsinkin juottoikäisten terveyteen. Hyvä ilmanlaatu vasikkatiloissa vähentää hengitystietulehduksia ja riittävä ilmanvaihto poistaa ilmassa olevaa pölyä, kosteutta, lämpöä ja ummehtunutta ilmaa. Suuri veto ja liiallinen ilmankosteus heikentävät lämmön tunnetta ja altistavat vasikoita sairauksille. Ilmanvaihtoon on monia erilaisia ratkaisuja rakennuksesta riippuen, ja vanhempiin rakennuksiin voi investoimalla saada paremman ilmanvaihdon, kunhan ilmanvaihdon ongelmat tunnistetaan.

Tekstin lähteenä on käytetty Vasikkatilat kuntoon -hankkeen aikana laadittua kirjallisuuskatsausta, jonka voit käydä lukemassa osoitteesta: https://vasikkatilat.savonia.fi/vasikoiden-olosuhteet. Kirjallisuuskatsauksesta löydät lisää tietoa vasikoiden pitopaikan olosuhdevaatimuksista ja tarkemmista olosuhteiden viitearvoista. 

Kirjoittaja:
Fiia Ritvanen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Vasikoiden hyvinvointimittauskäynnit on aloitettu pilottitiloilla

Vasikoiden hyvinvointimittaukset täydentävät pilottitiloilla tehtäviä olosuhde- ja terveysmittauksia. Hyvinvointimittauskäynneillä keskitytään erityisesti vasikoiden hyvinvointiin, sen eri osa alueisiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Ensimmäinen pilottitilakäynti on jo tehty ja muille tiloille on sovittu vierailuaikoja. Hyvinvointimittausten tuloksista tehdään tilalle raportti, josta tilan väki saa tietoa omien vasikoidensa hyvinvoinnin tasosta ja siitä mihin kannattaa olosuhteissa ja hoidossa kiinnittää huomiota. Hyvinvointimittaukset toistetaan tiloilla tehtyjen olosuhdemuutosten jälkeen keväällä tai kesällä, jolloin voidaan arvioida muutosten vaikutusta eläinten hyvinvointiin.

Hyvinvointimittaristo käsittää yhteensä 34 eri mittaria, jotka kattavat eläimen hyvinvoinnin eri osa-alueet: ravitsemuksen, terveyden, kasvatusympäristön sekä eläimen käyttäytymisen ja tunnetilat.

Kuva 1. Vasikat pääsivät tutkimaan ämpäriä vieras esine -testin yhteydessä 

Eläimestä itsestään arvioidaan esimerkiksi ravitsemusta, sairauden merkkejä, karvapeitteen puhtautta ja kuntoa sekä eläimen mahdollisuutta sopeutua vallitsevaan lämpötilaan. Kasvatusympäristön ja hoitokäytänteiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi tilan määrään, lattian liukkauteen, kuivituksen onnistumiseen sekä karkearehun ja juomaveden saatavuuteen.

Tilakäynnillä tarkkaillaan, esiintyykö eläimillä positiivisesta hyvinvoinnista kertovia toimintoja (esim. leikki) tai negatiivisesta hyvinvoinnista kertovaa käyttäytymistä (esim. kielenpyöritys, toisen eläimen imeminen). Lähestymistesti kertoo eläimen ja ihmisen välisestä suhteesta ja vieras esine -testi eläinten yleisestä pelokkuudesta. Laadullisessa käyttäytymisen arvioinnissa tarkkailija kirjaa kuinka paljon eläimet ilmentävät erilaisia ennalta valittuja adjektiiveja (esim. rauhallinen, utelias, ystävällinen, pelokas, apea, ahdistunut). Analyysin avulla tätä tietoa tiivistetään ja saadaan kokonaiskuva eläinten kokemasta positiivisesta ja negatiivisesta tunnetilasta.

Kirjoittajat:

Leena Tuomisto, Luonnonvarakeskus

Tarja Koistinen, Luonnonvarakeskus

Maiju Pesonen, Luonnonvarakeskus

Kuva:

Essi Keto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tilaesittelyjä päivitetty

Tilaesittely-kohdasta löytyy päivitettyä listaa hankkeen pilottitiloista. Uusimpana voit käydä lukemassa Kantokallio Oy tilaesittelyn. Viimeisen pilottitilan olosuhdekartoitus on tarkoitus käydä tekemässä helmikuun alussa ja tämän jälkeen pääset lukemaan viimeisenkin tilan esittelyn. Vasikkatilat hankkeessa edetään muillakin osin, sillä ensimmäiset hyvinvointi- ja käyttäytymismittaukset on sovittu ja teknisten muutosehdotusten laatiminen on aloitettu. Näitä muutosehdotuksia päästän pilotoimaan tiloilla kevään ja kesän aikana.

Kohdasta tilaesittelyt löytyy nyt neljän pilottitilan esittelyt, joissa on kerrottu tilan tuotannosta ja hankkeen aikana kehitettävästä kohteesta.