Pilottitilojen olosuhdekartoitukset aloitettu

 

Ensimmäiset vierailut pilottitiloille on vihdoinkin voitu toteuttaa. Kesäkuussa kävimme kahdella tilalla ja muilla tiloilla vierailut on tarkoitus toteuttaa loppukesästä tai alkusyksystä 2020. Ensimmäisellä tilavierailulla oli mukana asiantuntujaryhmä, jossa oli edustus Savonialta, Lukesta, Lehmälääkäreistä ja Demecasta. Tarkoituksena on tehdä kartoitus tilan vasikoiden nykyisistä olosuhteista ja vasikkalan toiminnallisuudesta. Nykyisten vasikkatilojen analysoinnin jälkeen pilottitiloille tuotetaan kehittämisehdotuksia.

lämpötila ja ilman liike

 

Kuva 1. Lämpötila ja ilman liike mittauskohteena

ilman liikkeen suunta

Kuva 2. Ilman liikkeen suuntaa voi tutkia savun avulla

Rakennusteknisistä ratkaisuista tarkastellaan rakennusmateriaaleja, sijaintia maastossa ja ilmansuunnassa. Ilmansuunta on tärkeä suhteessa auringonpaisteeseen ja vallitseviin tuulensuuntiin ongelmallisina vuodenaikoina. Vasikkala voi olla sijoitettu osaksi muuta kotieläinrakennusta tai omaan rakennukseen. Vasikkalan karsinaratkaisuista katsastetaan karsinarakenteet, lannanpoisto, kuivitusjärjestelyt sekä ilman liike. Tässä erityinen mielenkiinnon kohde on se, tapahtuuko ilman liikettä isojen eläinten puolelta vasikoiden luo. Vasikkalan ilman laatua mitataan tutkimalla siitä hiilidioksidi-, ammoniakki- ja rikkivetypitoisuudet. Valon määrä, lämpötila, ilman kosteus ja virtaus testataan myös.

melu

 

Kuva 3. Melun tasoa mitataan eläinten korkeudelta. Tässä tapauksessa pikkuvasikan karsinasta.

Vasikoiden hyvinvoinnista pyritään saamaan selvyyttä tutkimalla Nasevan ja muiden raporttien kautta tietoja vasikoiden sairastavuudesta ja vasikkakuolleisuudesta. Tilanväen kanssa käydään läpi vasikoiden hoitokäytäntöjä ja ruokintaa. Vasikoiden terveydentilaa tutkitaan kliinisin testein, kuten mitataan syke, lämpö, hengitystiheys ja –äänet, koko, kyynelvuoto, limakalvot ja ulosteen laatu. Lisäksi joistakin vasikoista otetaan näytteitä. Alle viikon ikäisistä vasikoista otetaan verinäytteet, joista tutkitaan totaaliproteiinien määrä. Se kertoo, onko vasikka saanut riittävästi hyvälaatuista ternimaitoa. Oireilevilta vasikoilta otettaan ulostenäyte, josta selviää vasikkaripulin taudinaiheuttaja. Hengitystieoireiselta vasikalta otetaan puolestaan sierainlimanäyte, josta selvitetään hengitystietulehduksen taudinaiheuttaja.

kyynelnesteen määrä

Kuva 4. Tässä tutkitaan kyynelnesteen määrää.

 

EU maaseuturahaston, Maaseutu2020:n, Savonian, Luonnonvarakeskuksen ja Centrian logot.